Metroid (NES) 1986

1980-luvun alkupuolella Nintendo kunnostautui erityisesti tasohyppely- ja seikkailupelien saralla. Donkey Kongin, Super Marion ja Zeldan jälkeen yhtiö alkoi legendaarisen R&D1-tiimin ja Intelligent Systemsin voimin työskennellä uudentyyppisen toimintakonseptin parissa, joka ammentaisi elementtejä sekä tasohyppelyistä, että ammuskelupeleistä. Projektin tuottajaksi kiinnitettiin Gunpei Yokoi, tulevan käsikonsoli Game Boyn isä. Melko nopean kehitystyön jälkeen Metroid julkaistiin elokuussa 1986 sekä Famicon Disc Systemille ja NES:ille. Tuolloin ei vielä tiedetty, että peli synnyttäisi tuoteperheen, josta tulisi yksi Nintendon suosituimmista.

Metroidin maailmankaikkeuden historiassa vuosi 2000 oli mullistuksen aikaa. Eri planeettojen suurlähettiläät perustivat Galaktisen Liittovaltion, jonka turvin tähtienvälinen kaupankäynti ja matkustus alkoivat ja näin syntyi yltäkylläinen rauhan aikakausi. Rauha oli kuitenkin lyhytaikainen. Sekä siviili- että militaristiset alukset alkoivat olla avaruuspiraateiksi itseään kutsuvan monirotuisen ryhmittymän hyökkäysten kohteena. Näihin täsmäiskuihin yritettiin vastata perustamalla Liittovaltion oma poliisi, mutta laajassa avaruudessa tehtävä oli kaikkea muuta kuin helppo. Työtaakkaa keventääkseen poliisit värväsivät avukseen avaruusmetsästäjiksi kutsuttuja galaksin voimakkaimpia sotureita. Heistä tuli avaruuspiraattien päistä valtaisia summia kuittaavia palkkionmetsästäjiä.

Vuonna 20X5 avaruuspiraatit tekevät kuitenkin iskun, jonka myötä koko maailmankaikkeus on vaakalaudalla. He hyökkäävät Liittovaltion tiedealukselle, joka on juuri tutkimassa planeetta SR388:n pinnalta löytämäänsä aiemmin tuntematonta eliötä. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että tämä Metroidiksi nimetty meduusaa muistuttava olento on todennäköisesti vastuussa koko SR388:n sivilisaation tuhoutumisesta. Metroidin nimittäin altistuttua betasäteille, se alkaa lisääntyä hallitsemattomasti 24 tunnin kuluessa. Juuri tämän olennon avaruuspiraatit ryöstävät itselleen ja pakenevat linnoitusplaneettansa Zebesin pinnalle, tarkoituksenaan kehittää oliosta bioase jolla hallita koko universumia.

Planeetan torjuessa poliisien hyökkäykset, ei Liittovaltiolle jää muuta vaihtoehtoa, kuin lähettää huomaamattomasti yksinäinen palkkasoturi tuhoamaan sekä Metroid, avaruuspiraatit, että heidän johtajansa äitiaivo. Tehtävään ei lähetetä ketä tahansa metsästäjää, vaan Samus Aran, joka on ehtinyt niittää mainetta toimeksiannoissa, joita monet olisivat pitäneet täysin mahdottomina. Samuksen keho on vahvistettu avaruuspiraattien keskuudessa pelätyllä voimahaarniskalla, joka antaa hänelle yli-inhimilliset voimat ja refleksit. Mutta pystyykö hänkään onnistumaan tehtävässä moninkertaisen vihollisen vaaniessa joka nurkan takana Zebesin vihamielisellä pinnalla?

Metroid oli julkaisunsa aikoihin lähes vallankumouksellisen vapaasti tutkittava ja avoin peli. Ohjekirjassa Zebesin rakenteesta on vain hieman suuntaa antava kuva, loppu jää pelaajan itsensä selvitettäväksi. Planeetta koostuu viidestä laajasta luolastosta, joissa huoneet on eroteltu toisistaan sädeaseilla ja ohjuksilla aukeavilla ovilla. Ilmiselvien reittien lisäksi seiniin, lattiaan ja kattoon on piilotettu ampumalla paljastuvia salakäytäviä, joiden merkitys vaihtelee oikoreiteistä aina mystisten lintuhybridipatsaiden pitelemien elintärkeiden esineiden piilopaikkoihin. Luolastoissa on mahdollisuus edetä sekä pysty- että vaakasuunnassa ja palata jo tutkituille aluille uusien löytöjen toivossa. Kyseinen ominaisuus oli peleissä Metroidin ilmestymisen aikaan vielä melko harvinaista.

Kuten jokaisessa Metroidissa, myös alkuperäisessä pelissä eteneminen on salakäytävien löytämisen lisäksi pitkälti riippuvainen moninaisten erikoisesineiden löytämisestä. Pelin alussa Samuksella on apunaan ainoastaan käteensä asennettu lyhytkantoinen sädetykki. Arsenaali kasvaa kuitenkin melko pian muun muassa sarjan tavaramerkkeihin kuuluvilla morfipallolla, ohjuksilla ja jäädytyssäteellä. Päivitysten avustuksella voi esimerkiksi hypätä korkeammalle, jähmettää vihollisista astinlautoja ja pommittaa kulkureittejä ahtaissa tunneleissa. Pelimekaniikasta tekee mielenkiintoisen seikka, että ainoastaan ohjukset ovat pakollisia pelin läpäisemiselle. Eteneminen helpottuu kuitenkin huomattavasti tehokkaamman sädetykin ja etenkin lähes ylivoimaiselta vaikuttavan korkkiruuvihyökkäyksen, Screw Attackin, voimin.

Koska Zebesin sokkeloiden tutkimiseen ja salaisuuksien etsimiseen saattoi kulua päiväkaupalla aikaa, NES:in Metroidiin lisättiin Famicom Disc Systemin paristomuistin sijaan salasanasysteemi, jolla sai talletettua keräämänsä arvokkaat erikoisesineet. Ratkaisu toi kuitenkin mukanaan pelin ehkä kritisoiduimman aspektin; Samus nimittäin aloitti seikkailunsa aina vaivaisten kolmenkymmenen elämäpisteen voimin, oli hän sitten kerännyt kuinka monta energiasäiliötä tahansa.

Vaikka Metroid ei ole ilmestymisensä jälkeen myynyt niin käsittämättömiä määriä, kuin esimerkiksi Mario-pelit, saatiin niitä kaupaksi kuitenkin lähes kolme miljoonaa kappaletta. Pelin vallankumouksellisella epälineaarisella mekaniikalla oli selkeä vaikutus koko videopelimaailmaan ja se on säilynyt sarjan valttikorttina tähän päivään saakka. Metroidin eduksi on mainittu myös sen välittämä tunne eristyneisyydestä ja vieraasta muukalaismaailmasta, joita vahvistaa Hirokazu ”Hip” Tanakan ikimuistoinen soundtrack. Kritiikkiä tuli pääosin helposta eksymisestä, osittain itseään toistavista luolastoista ja suurten vihollismäärien myötä hidastuvasta ruudunpäivityksestä.

Peliin sisältyi yksi videopelihistorian suurimmista yllätyksistä, jonka saivat tietoonsa vain kaikista taitavimmat pelaajat. Jos Metroidin nimittäin läpäisee alle kolmessa tunnissa, riisuu Samus voimahaarniskansa pelin loppukohtauksessa ja paljastuu naiseksi! Näin ollen hän on yksi pelimaailman ensimmäisistä naispuolisista päähenkilöistä.

Metroid on julkaistu uudelleen osana Game Boy Advancen Classic NES Series-tuoteperhettä vuonna 2004, sekä ladattavana Virtual Consolella vuonna 2007. Tämän lisäksi pelistä on tehty täysin päivitetty versio sarjan uudempien pelien mekaniikalla ja ennen näkemättömillä tarinaosuuksilla Metroid Zero Missionin muodossa.

















Metroid II: Return of Samus (Game Boy) 1991

Alkuperäisen Metroidin saavuttaman kulttimaineen jälkimainingeissa alkoi spekulointi mahdollisesta jatko-osasta. R&D1-tiimin ollessa kiireinen muiden menestyksellisten peliensä, kuten Super Mario Landin ja Kid Icaruksen, kanssa, saatiin Samuksen seuraavaa seikkailua odottaa aina elokuuhun 1991.

Samuksen sankaritekojen jälkeen Galaktisen Liittovaltion johtajat tulivat siihen tulokseen, että Metroid-eliöstä johtuneita kriisitilanteita ei voinut antaa enää tapahtua. Vaikka Samus oli eliminoinut kaikki kohtaamansa Metroidit, halusi Liittovaltio varmistua koko lajin tuhoutumisesta lähettämällä tutkimusryhmän SR388:lle, planeetalle, josta ensimmäinen Metroid löytyi. Tutkimusmatkan alettua planeetalta saatiin kuitenkin hätäviesti ja koko tiedemiesryhmän huomattiin kadonneen jäljettömiin. Tilannetta selvittämään lähetettiin pelastus- ja erikoisiskuryhmä, mutta myös näiden molempien hävittyä planeetan sokkeloisiin syövereihin, ei Liittovaltiolle jäänyt muuta vaihtoehtoa, kuin turvautua jälleen kerran Avaruusmetsästäjien apuun. Ja kukapa sopisi tehtävään paremmin, kuin Metroideista eniten kokemusta saanut Samus Aran.

Laskeuduttuaan SR388:n pinnalle Samus aloittaa henkilökohtaisen viimeisen ristiretkensä joka ikisen Metroidin eliminoimiseksi. Pelin alkumetreillä selviää, että laji on kuin onkin selvinnyt planeetan happoa kuplivan pinnan alla. Sukupuuttoa ei edistä myöskään sen kotiplaneetalla ilmenevät kehitysmutaatiot, jotka ovat toinen toistaan kammottavampia ja voimakkaampia ilmestyksiä. Alfa Metroid on vielä verrattain heikko, lajin meduusavaiheesta kuoriutunut hyönteismäinen olento, mutta täysin kehittynyt Omega taas muistuttaa lähinnä hirmuliskoa!

Metroid 2 on edeltäjäänsä hieman suoraviivaisempi peli, sillä alussa suurin osa SR388:n sokkeloita on uponneena hapon alle. Samuksen eliminoidessa Metroidin toisensa jälkeen neste kuitenkin vetäytyy suurten maanjäristysten seurauksena, avaten reittejä planeetan ytimeen ja salaperäisen raunioituneen sivilisaation jäännösten äärelle. Jossain kompleksin keskuksessa odottaa koko vitsauksen ylläpitäjä Kuningatar-Metroid.

Suurin osa Samuksen aseistuksesta tekee paluun sarjan ensimmäisestä pelistä. Myös SR388:llä erityisistä huoneista löytyvät lintuhybridipatsaat tarjoavat kuitenkin arsenaaliin myös uusia keksintöjä, kuten päivityksen morfipalloon, jolla pystyy kiipeämään seinillä ja avaruusloikan, joka avulla Samus voi hyppiä tyhjän päällä. Varustus tulee tarpeeseen, sillä SR388:aa asuttavat Metroidien lisäksi kymmenet vihamieliset elämänmuodot, joista jokainen haluaa hyökätä rauhaansa häiritsevän palkkionmetsästäjän kimppuun.

Muita pelillisiä uudistuksia Metroid 2:ssa edustavat tallennuspisteet, jotka korvaavat pitkät ja epäkäytännölliset salasanat ja mikä parasta, säilyttävät pelitilanteen aikaiset energia- ja ohjusvarannot. Lisäksi ruudun alareunassa on laskuri, joka pitää jatkuvasti pelaajan selvillä jäljellä olevien Metroidien lukumäärästä.

Julkaisunsa aikaan Return of Samusia pidettiin ilmentymänä Game Boyn suorituskyvystä ja potentiaalista. Grafiikka oli pelialustaan nähden ensiluokkaista ja Samuksen ohjaaminen oli sujuvampaa, kuin sarjan aikaisemmassa osassa. Kaikki kriitikot eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä jatko-osan antiin. Harmistumista aiheuttivat ainakin pelin liika suoraviivaistuminen, samankaltaiset ympäristöt ja hieman itseään toistavat Metroid-taistelut. Yleisen mielipiteen mukaan Metroid 2 pystyy kyllä vastaamaan sarjan laatuvaatimuksiin, mutta on silti sen heikointa antia.

Pelin suurimmat fanit ovat kuitenkin täysin eri mieltä. Metroidien koko elinkaari ja niiden kotiplaneetta ei missään sarjan pelissä ole yhtä suuressa osassa. Muun muassa tämän vuoksi pelistä on ollut useamman vuoden ajan työn alla fanitekoinen uudelleenjulkaisu, joka kulkee nimellä AM2R-projekti. Sen tarkoituksena on päivittää Samuksen Game Boy-seikkailu sarjan Super Nintendon ja Game Boy Advancen pelien tasoiseen loistoon. Tätä kirjoittaessa projekti on edennyt demovaiheeseen. Huhutuista Game Boy Color-versiosta huolimatta Metroid 2 on saanut virallisen uudelleenjulkaisun vasta Nintendon 3DS:n Virtual Consoleen vuonna 2011. Tämäkin versio on tosin yhä alkuperäisessä ulkoasussaan.











Super Metroid (SNES) 1994

Samuksen Game Boy-seikkailun jälkeen Nintendon R&D1-tiimi alkoi suunnitella jatko-osaa upouudelle Super Nintendolle. Kehitystyön aikana pelillisten innovaatioiden ja tarinankerronnallisten tavoitteiden muuttuessa koko ajan kunnianhimoisemmiksi, alkoi konsolin pelikasettien kapasiteetti huolettaa Nintendon pomoja. Välillä jopa lakkautusuhan alla ollut projekti, Super Metroid kuitenkin julkaistiin maaliskuussa 1994 siihen asti suurimmalla, 24 megabitin Super Nintendo-pelikasetilla.

Metroid 2:n lopussa Samus tuhosi kaikki Metroidit kuningatarta myöten. Paluumatkalla alukselleen, hän löytää kuitenkin vielä yhden jäljelle jääneen munan, joka on juuri kuoriutumassa. Syntynyt Metroid-pienokainen erehtyy luulemaan Samusta emokseen, eikä kovaksi keitetty palkkionmetsästäjä henno päästää olentoa päiviltä. Sen sijaan Samus kuljettaa lajinsa viimeisen edustajan Ceresin avaruusasemalle tiedemiesten tutkittavaksi. Selviää, että tämän ainutlaatuisen kesyn Metroidin voimia voidaan käyttää ihmiskunnan yhteisen hyvän tavoittelemiseksi. Tyytyväisenä ristiretkensä lopputulokseen Samus jättää aseman taakseen ajatukset jo seuraavassa metsästettävässä palkkiossa.

Hän ei kuitenkaan ehdi kauas, kun taakse jäänyt avaruusasema alkaa yhtäkkiä lähettää hätäsignaalia. Samus palaa kiireesti paikalle vain löytääkseen koko aseman henkilökunnan teurastettuna ja Metroid-pienokaisen avaruuspiraattikenraali Ridleyn terävissä kynsissä. Vastarinnasta huolimatta Ridley pakenee saaliinsa kanssa ja räjäyttää mennessään koko avaruusaseman. Pelastauduttuaan täpärästi Samus jäljittää piraattia jälleen kerran Zebes-planeetalle, jolla palkkionmetsästäjä kohtasi Metroid-uhan alkuperäisessä NES-pelissä ensimmäistä kertaa.

Tunkeuduttuaan tuttua reittiä planeetan syövereihin Samus tajuaa aluksi hylätyltä vaikuttavien luolastojen olevan jälleen kerran avaruuspiraattien joukkojen miehittämiä. Siepattu Metroid on kuljetettu kompleksin ytimeen ja sinne päästäkseen Samuksen täytyy turvautua planeetalta löytämiinsä uusiin varusteisiin ja tuhota neljä piraattikenraalia, jotka piileskelevät eri puolilla Zebesiä.

Tehtävä on kaikkea muuta kuin suoraviivainen ja vie pelaajaa erikoisesineeltä ja asepäivitykseltä toiselle, kuljettaen välillä jo tutkituille alueille uusien salakäytävien toivossa. Suurin osa alkuperäisen Metroidin alueista tekee paluun ja niiden päälle on lisätty vielä muutama lisää, kuten Crateria-ylämaailmaan haaksirikkoutunut avaruusalus ja veden vallassa oleva Maridia. Seikkailua helpottaa kuitenkin ensimmäistä kertaa sarjan historiassa pelinsisäinen kartta, jonka voi päivittää sille erityisesti tarkoitetuissa huoneissa. Nämä piirustukset ovat kuitenkin kaukana täydellisistä ja pelin läpäistäkseen täytyykin monesti etsiä reittejä kartan ulkopuolisiin piilotettuihin huoneisiin.

Erikoisesineitä tarjoavien patsaiden lintuhybridit saavat Super Metroidin myötä ensimmäistä kertaa identiteetin. Pelin ohjekirja kertoo hahmojen edustavan muinaista Chozo-rotua, joka kerran asutti Zebesiä ennen avaruuspiraattien valloitusta. Heidän uusiin keksintöihinsä kuuluvat esimerkiksi tarttumasäde, röntgenskooppi ja plasmatykki. Näiden lisäksi Samus saa päivitettyä aseistustaan erityisillä superohjuksilla ja morfipallosta laukaistavilla voimapommeilla. Etenemistä rytmitetään taidokkaasti erikoisesineiden lisäksi pienemmillä välipomoilla, jotka vaihtelevat villiintyneistä köynnöksistä aina nopeisiin luolamatoihin.

Super Metroid sai pelimediassa todella positiivisen vastaanoton. Kiitosta saivat erityisesti tunnelmallinen pelimekaniikka, timanttiset kontrollit ja karttajärjestelmä. Se on tänäkin päivänä yksi arvostetuimmista kaksiulotteisista seikkailupeleistä ja ilmestyy toistuvasti myös kaikkien aikojen parhaiden pelien listoille. Ilmestyessään se jäi kuitenkin pahasti muiden tunnetumpien nimikkeiden, kuten Donkey Kong Countryn varjoon. Laimeasta Japanin vastaanotosta viisastuneena Nintendo käynnisti suuren mainoskampanjan Amerikassa, jossa peli myikin huomattavasti nopeammin. Vaikeuksista huolimatta Super Metroid oli sen luokan pelijulkaisu, että sitä kaupattiin myös Super Nintendon kanssa yhteispakkauksessa konsolin myynnin parantamiseksi.

Viimeistään kolmannen osansa myötä Metroid otti paikkansa kaikkien aikojen arvostetuimpien pelisarjojen joukossa. Menestys synnytti myös monenlaista oheismateriaalia, joista ehkä vaikutusvaltaisin on ollut vuoden 1994 Nintendo Power lehdissä julkaistu sarjakuva, joka kertoo ensimmäistä kertaa, mistä Samus on saanut voimahaarniskansa. Takaumassa selviää, että Samus on lapsuudessa jäänyt orvoksi avaruuspiraattien hyökättyä ihmisten siirtokuntaan K-2L-planeetalle. Rauhaa rakastavat Chozot adoptoivat raunioista löytyvän Samuksen ja kasvattavat tämän silloisessa kodissaan, Zebes-planeetalla, altistamalla hänet omille muukalaisgeeneilleen ja antamalla henkilökohtaisen voimahaarniskan, jolla taistella galaksin kasvavaa väkivaltaa vastaan. Tarinaa pidetään yleisesti osana Metroid-kaanonia, koska se selittää varsin hyvin, miksi Samuksen seikkailujensa aikana löytämät Chozo-esineet istuvat niin hyvin hänen haarniskajärjestelmäänsä. Sarjakuva laajentaa myös sankarittaren suhdetta Zebesiin ja Ridley-avaruuspiraattikenraaliin.

Lähes täydellisyyteen hiottu Super Metroid sai sarjan fanikunnan vaatimaan vesi kielellä jatkoa, mutta sitä he saivat odottaa kuitenkin kokonaiset kahdeksan vuotta. Kärsivällisyys palkittiin lopulta, sillä vuonna 2002 Amerikassa julkaistiin samana päivänä KAKSI uutta Mertoid peliä...















Metroid Fusion (Game Boy Advance) 2002

Nintedo jätti Samuksen seikkailut hyllylle koko Nintendo 64-konsolinsa elinkaaren ajaksi lukuun ottamatta Super Smash Brosin mittelöitä. Päätöstä on myöhemmin perusteltu uusien peli-ideoiden puuttumisella ja Nintendo 64-ohjaimen sopimattomuudella Metroid-peliin. Uuden konsolisukupolven rantautuessa Gamecuben ja Game Boy Advancen muodossa oli R&D1-tiimillä kuitenkin resursseja jopa kahteen uuteen peliin. Metroid Fusion ja Metroid Prime julkaistiin molemmat Amerikassa 17. marraskuuta 2002.

Fusionin tarina sijoittuu Super Metroidin jälkeiseen aikaan. Samus Aran on palkattu suojelemaan tutkimustiimiä, jonka tehtävänä on tarkastaa SR388-planeetan ekosysteemin tilaa sen menetettyä ravintoketjunsa huipun, Metroidit. Operaatio saa melko pian dramaattisen käänteen, kun paikallista faunaa vastaan taistellut Samus joutuu alttiiksi tunnistamattomalle muukalaisloiseliölle. Täysin oireeton palkkionmetsästäjätär jättää planeetan taakseen tutkimusryhmän kanssa, mutta vajoaa koomaan oman tykkialuksensa ratissa ja selviytyy täpärästi automaattisen pelastuskapselin sisällä kulkuneuvon iskeytyessä asteroidiin. Tutkimusryhmä kiidättää henkivartijansa välittömästi lääkintätiimin hoitoon ja paljastuu, että Samuksen keho ja voimahaarniska ovat täysin loisrihmaston vallassa. Leikkaustiimi saa kirurgisesti irrotettua osan haarniskaa, mutta itse loinen on pureutunut niin syvälle hermoston tasolle, että Samukselle annetaan alle prosentin selviytymisarvio.

Tiedemiehet saavat selville, että tämän X-loiseksi nimetyn elämänmuodon ainoat luonnolliset viholliset SR388:lla olivat juurikin aikaisemmin sukupuuttoon metsästetyt Metroidit ja ilman niiden olemassaoloa, X pääsi valtaamaan koko planeetan ekosysteemin. Sattumalta tohtoreilla on Super Metroidissa esiintyneestä Metroid-pienokaisesta uutettuja geenejä, joista tehtaillaan kiireellä rokote loista vastaan. Kuin ihmeen kaupalla Metroidin geenit syrjäyttävät X:n Samuksen elimistössä ja tämä toipuu täysin. Sivuvaikutuksena sankaritar saa kyvyn käyttää loiseliötä ravintonaan, sulauttamalla sen itseensä.

Lähes välittömästi herättyään koomasta Samus kuulee sattumalta sairaalan keskusradiosta biologisen tutkimusaseman lähettämän hätäkutsun. Aavistaen pahaa hän loikkaa välittömästi Galaktisen Liittovaltion hänelle lahjoittamaan uuteen avaruusalukseen ja kiitää kohti tutkimusasemaa. Perillä Samus huomaa, että kaikki SR388:lta tuodut eliönäytteet ovat olleet X:n saastuttamia ja tämän johdosta lähes koko asema on loisen vallassa. Yhteistyössä entisen komentajansa mukaan nimeämänsä tykkialuksen uuden tekoälyn, Adamin, kanssa Samus päättää puhdistaa tukikohdan viimeistä kolkkaa myöten. Tehtävä on kuitenkin vaikea, sillä sankaritar on menettänyt suurimman osan voimahaarniskansa toiminnoista leikkauksen aikana.

Metroid Fusionin suurin eroavaisuus sarjan aikaisempiin osiin on sen tapa edetä lähes episodimaisesti tutkimusaseman sektorilta toiselle Adamin sanelemassa järjestyksessä. Tutkittavissa on kerrallaan aina vain yksi alue ja ennen sen läpäisyä on mahdotonta siirtyä eteenpäin. Koska Samuksen kehossa on nyt Chozo- ja Metroid-geenien fuusio, pystyy hän päivittämään voimahaarniskaansa ainoastaan sulauttamalla itseensä X-loisten erityisen suuria ytimiä, tai lataamalla Galaktisen Liittovaltion tiedemiesten kehittämiä parannuksia. Nämä päivitykset koostuvat suurimmaksi osaksi aikaisempien pelien vastaavista. Fusionin uutuutena ovat Samuksen kyky tarttua kielekkeiden reunasta ja kiivetä tikapuita. Lisäksi hän pystyy lataamaan ohjustykkinsä ampumaan tehokkaampia jää- ja diffuusiolaukauksia.

Tunkeutuessaan syvemmälle tutkimusaseman sisään, Samus törmää useasti SA-X:ään, voimahaarniskan kirurgisesti poistetuista osasista X-loisen luomaan kopioon itsestään. Aluksi Samus ei voi muuta kuin pakoilla täysissä voimissa olevaa kaksoisolentoaan, sillä tämän jääsäde tuottaa Metroid-geeneien myötä alhaisen kylmänsietokyvyn omaavalle sankarittarelle kohtuuttomasti vahinkoa.

Peliä pidettiin yleisesti ilmestymisensä aikaan siihen asti Game Boy Advancen parhaana. Super Metroidista tuttu hiottu pelimekaniikka ja tehokkaan alustan mahdollistamat värikkäät ympäristöt olivat yleisimmin kehujen aiheena. Rajoitettu eteneminen ja putkimaisuus, sekä seikkailun hieman lyhyt kesto otettiin kuitenkin vastaan pienellä hampaiden kiristelyllä. Siltikin se selvisi kunnialla ennakko-odotusten luomasta paineesta ja päätti kunniakkaasti täysin uusien kaksiulotteisten Metroid-pelien jatkumon, mikä näkyi myös myyntiluvuissa.

Koska Metroid Fusion julkaistiin samaan aikaan Primen kanssa, niiden välille kehiteltiin ominaisuuksia, jotka pystyi avaamaan vain yhdistämällä nämä kaksi Game Boy Advancen ja Gamecuben linkkikaapelilla. Metroid Primeen oli mahdollista saada Samuksen Fuusiopuku ja päästä nauttimaan alkuperäisen Metroidista sellaisena, kuin se 8-bittiselle Nintendolle julkaistiin.

Tarinallisesti mielnkiintoisen elementin pelisarjan universumiin tuo Fusionin ohjekirjassa mainittu seikka, että Metroid-rotu luotiin alun alkaen Chozojen toimesta SR388:lle estämään X-loista ottamasta koko planeettaa valtaansa. Metroid-sana tarkoittaa vapaasti käännettynä Chozojen kielellä ”lopullista soturia” ja saadessaan olentojen geenejä itseensä, Samus täyttää lopulta parhaiten kyseisen tittelin määritelmän.

Metroid Fusion julkaistiin Virtual Consolessa joulukuussa 2011.

















Metroid Prime (Gamecube) 2002

Vuonna 1998 Nintendo laajensi toimintaansa valtameren toisella puolella perustamalla Retro Studiosin Texasiin. Yhtiöllä oli työn alla useampiakin projekteja uudelle Gamecube-konsolille, mutta kun Marion ja Zeldan isä, Shigeru Miyamoto, kävi tarkastelemassa töiden tuloksia, hän hyllytti niistä jokaisen. Sen sijaan hän näki potentiaalia yhtiön kehittelemissä pelimoottoreissa ja ehdotti ei enempää, eikä vähempää, kuin uuden Metroid pelin kehittämistä näillä työkaluilla. Useiden peli-ideoiden hylkäämisen, Amerikan ja Japanin välisten videokonferenssien ja näännyttävien pitkien työviikkojen jälkeen, helmikuussa 2001 Nintendo oli valmis julkistamaan uuden ensimmäisen persoonan Metroid-seikkailun olevan työn alla. Sarjan fanit olivat tyrmistyneitä päätöksestä siirtyä kolmiulotteiseen maailmaan ja tuomitsivat pelin epäonnistuneeksi jo ennen ilmestymistään. Retro Studiosin rankka työskentely kuitenkin palkittiin seuraavan vuoden lopulla, kun Metroid Prime löi kaikille epäilijöille luun kurkkuun.

Peli sijoittuu ajallisesti alkuperäisen Metroidin ja Return of Samuksen väliseen aikaan. Samus luulee päihittäneensä avaruuspiraatit Zebesillä tapahtuneen yhteydenoton jälkeen ja on etsimässä uutta työnantajaa eri puolilla galaksia, kun hän sattumalta ohittaessaan Tallon IV-planeettaa vastaanottaa sen kiertoradalla sijaitsevalta avaruusasemalta hätäsignaalin. Laskeuduttuaan tutkimaan asiaa, Samus huomaa aseman olevan avaruuspiraattien biologinen tutkimuskeskus, joka on täynnä erilaisia planeetalta eristettyjä elämänmuotoja. Jokin on kuitenkin mennyt pahasti pieleen ja aluksen miehistö makaa käytävillä henkitoreissaan. Taistelussa ylikasvanutta koe-eläintä, parasiittikuningatarta, vastaan Samus onnistuu epävakauttamaan aseman reaktorin ja suistamaan sen kiertoradalta planeetan pinnalle. Sankaritar itse pelastautuu täpärästi takaisin tykkialukselleen, mutta menettää räjähdyksessä kaikki voimahaarniskansa erikoistoiminnot morfipalloa myöten.

Selvittääkseen välinsä avaruuspiraattien kanssa lopullisesti Samus laskeutuu Tallon IV:lle ja löytää yllätyksekseen lähes välittömästi Chozojen raunioituneen temppelikompleksin. Skannaamalla muinaisia kirjoituksia hän saa selville, että kauan sitten planeetan pinnalle putosi meteoriitti, joka alkoi myrkyttää vesistöjä, syövyttää peruskalliota ja aiheuttaa mutaatioita paikallisissa eliöissä. Tutkittuaan planeettaa tarkemmin, Samus ymmärtää, että kyseessä oleva myrkky on orgaanista radioaktiivista ainesta, phazonia, jota kumpuaa syvältä maan alta. Chozojen temppelikompleksi rakennettiin muinaisen meteorikraatterin ylle estämään aineen leviäminen laajemmalle, mutta turhaan. Avaruuspiraatit kiinnostuivat phazonista ja sen aggressiivisista mutaatioista Tallon IV:n löydettyään ja ovat jo pitkään yrittäneet hyödyntää sitä omassa aseteollisuudessaan koko universumin alistamiseksi. Samus alkaa valmistella vastaiskua voimistamalla haarniskaansa pikkuhiljaa Chozojen jälkeensä jättämillä erikoisesineillä.

Faneissa huolestuneisuutta aiheuttanut ensimmäisen persoonan seikkailu muuttaa sarjan luonnetta yllättävän vähän Metroid Primessa. Peli koostuu jälleen kerran avoimesta maailmasta, jota pelaaja pääsee tutkimaan yhä vapaammin erikoisesineiden karttuessa. Matka kulkee läpi rehevien sademetsien, tulikuumien magmaluolastojen ja lumihuippuisten kukkuloiden. Laajalle ulottuvasta ympäristöstä huolimatta eksyminen on epätodennäköistä, sillä Samuksen voimahaarniska päivittää lokikirjaansa vierailtujen alueiden kartan ja vastaanottaa vihjeitä seuraavasta kriittisestä määränpäästä tietyin aikavälein.

Metroid Primen perspektiivi tuo ensimmäistä kertaa pelaajalle näkymän Samuksen kypärän sisältä. Erilaista informaatiota voi kerätä ympäristöstä pelin edetessä skannaussilmikolla, lämpökameralla ja röntgenskoopilla. Taistelua helpottamaan on kehitetty lukitussysteemi, jolla saadaan pidettyä haluttu vihollinen näkökentässä. Samuksen uskollista morfipallo-ominaisuutta ei ole myöskään unohdettu ja erityisen ahtaan paikan tullen sankaritar kierähtääkin palloksi kameran vaihtaessa kolmanteen persoonaan. Pienissä morfipallon mentävissä käytävissä peliä pelataan, kuin kaksiulotteista Metroidia konsanaan.

Vaikka Metroid Fusionkin sisältää paljon dialogia Samuksen ja Adamin välillä, voi Primen ruudulle syöttämä informaatio yllättää määrällään lähes tekstittömään ruutuun sarjan aiemmissa osissa tottuneet pelaajat. Skannaussilmikolla voi nimittäin saada tietoa lähes kaikesta ruutuun ilmestyvästä aina vihollisista pelialueen rakenteisiin. Tällä tavoin on mahdollista saada useimmiten elintärkeitä vinkkejä vihollisten heikoista kohdista ja pulmien ratkomisesta. Silmikkoa käytetään myös lukkojen avaamiseen ja hissitasanteiden käynnistämiseen.

Pelin loppua kohti alkaa näyttää selvältä, että estääkseen koko galaksia uhkaavan vaaran voimistettujen avaruuspiraattien käsissä, on Samuksen hankkiuduttava eroon kaikesta planeetan sisältämästä phazonista. Tässä onnistuakseen hänen on kuitenkin etsittävä Chozojen eri puolille pelin luolastoja piilottamat 12 artefaktia, jotka avaavat pääsyn meteoriittikraatteriin, jossa odottaa etäisesti gamma-vaiheessa olevaa Metroidia muistuttava ylikasvanut ja suunnattoman voimakas Metroid Prime.

Saatuaan pelimediassa pelkästään positiivista palautetta Metroid Primestä tuli nopeasti yksi kaikkien aikojen myydyimmistä Gamecube peleistä. Yksin Amerikassa meni kaupaksi yli miljoona kappaletta ja menestys jatkui kaikkialla maailmassa. Suurin kiitoksen aihe oli innovatiivinen pelimekaniikka, joka kuitenkin säilytti sarjan hengen aina mystistä ja melankolista musiikkiaan myöten. Ainoat valitukset tulivat totuttelemista vaativasta ohjauksesta ja pitkistä siirtymäetäisyyksistä erikoisesineiden perässä. Kaiken kaikkiaan Metroid Primen suurin ansio on kuitenkin pelisarjan herättäminen henkiin kahdeksan vuoden tauon jälkeen elinvoimaisempana kuin koskaan. Se synnytti kokonaan uuden useita pelejä kattavan tarinajatkumon, paljon oheismateriaalia ja monia yrityksiä kopioida seikkailun menestyskaava. Metroid Primeä pidetään yhä yhtenä kaikkien aikojen parhaista peleistä muun muassa eri puolilta maailmaa peliarvostelujen keskiarvoja keräävien sivustojen, Metacriticin ja Game Rankingsin toimesta.

Peli julkaistiin uudelleen vuonna 2009 yhdessä Prime sarjan kahden muun osan kanssa Wiillä Metroid Prime Trilogyn muodossa uudella ohjauksella ja parannellulla grafiikalla varustettuna.

Muista lukea myös osa Metroid pelisarja-artikkelin osa 2/2!

Jaakko Näsi 21.8.2012