NEC TurboExpress

TurboExpress oli NECin pyrkimys valloittaa tuoreet käsikonsolimarkkinat markkinajohtaja Nintendolta. NEC julkaisi oman TurboExpress käsikonsolinsa Japanissa marraskuussa 1990 (Japanissa konsoli tunnettiin nimellä PC Engine GT) ja hieman myöhemmin myös Yhdysvalloissa. TurboExpress oli kilpailijoitaan (Game Boy, Game Gear ja Atari Lynxiä) huomattavasti tehokkaampi, jonka takia myös Yhdysvaltain julkaisuhinta kipusi 249$ saakka. Konsolille ei varsinaisesti julkaistu yhtään omaa peliä vaan siinä toimivat suoraan kaikki TurboGrafx-16 konsolin HuCard pelit. Konsoli oli kuitenkin kaikkein kallein käsikonsoli, sekä maksoi pahimmillaan lähes 3 kertaa sen verran kuin Game Boy, sekä myös selvästi enemmän kuin muut kilpailijat. Suurelta osin tästä syystä tämä käsikonsoleiden Rolls Royceksikin kutsuttu konsoli myi elinaikanaan vain n. 1,5 miljoonaa kappaletta, eikä onnistunut koskaan saavuttamaan suuria markkinoita.

Suurista tehoista johtuen myös paristojen kulutus oli konsolissa huikeaa luokkaa, sillä se tyhjensi 6 AA-paristoa alle 3:ssa tunnissa. Konsolin äänipuolen kondensaattorien heikko laatu oli myös ongelma, josta johtuen äänet alkoivat säristä herkästi ja pidemmällä käytöllä äänipiiri mykistyi kokonaan. Vuonna 1990 julkaistun TurboExpressin ongelmana oli myös tuore näyttötekniikka (LCD), josta johtuen useissa näytöissä oli huonosti toimivia tai kokonaan kuolleita pikseleitä. Konsolin pienestä myynnistä johtuen TurboExpress ei koskaan saavuttanut Euroopan markkinoita.

Tekniikka

• Prosessori: HuC6280, jonka nopeus oli 7.16 MHz tai 1.79 MHz (riippuen pelistä)
• Näytön resoluutio: 400x270
• Väripaletti: 512
• Spritejä enintään: 64

NEC TurboExpress käsikonsoli