Videopelilama nimitystä käytetään yleensä vuonna 1983 alkaneesta pelialan romahduksesta Pohjois-Amerikassa. Videopelilaman romahdus oli totaalinen pysähdys, joka alkoi vuoden 1983 aikana ja markkinoiden palautuminen alkoi vasta vuoden 1985 lopussa kun Nintendon NES rantautui Pohjois-Amerikkaan. Pelimarkkinoiden pysähtymisen rajuutta kuvaa se, että vuonna 1983 pelimarkkinoiden liikevaihto oli Pohjois-Amerikassa 3,2 miljardia dollaria, mutta vuonna 1985 pelimarkkinoiden liikevaihto oli enää 100 miljoonaa dollaria. Liikevaihto tippui siis vajaassa kahdessa vuodessa noin 97%, joka aiheutti tuhansien jäämistä työttämäksi ja kymmenien pelitalojen konkurssia.

Mistä kaikki sitten johtui? Tähän on varmasti lukuisia syitä, mutta tärkeimpänä voidaan pitää markkinoiden yleistä ylikuumentumista. Ylikuumentumisen takia kaikkien kotitalouksien oletettiin haluavan uuden viihdelaitteen ja pelit myivät uskomattomia määriä. Kova menekki aiheutti suurta painetta pelitaloille ja ahneet peli/konsolijulkaisijat alkoivatkin teettää pelejä, joissa laatu oli sanalla sanoen surkeaa.

Pelien holtittomasta laadusta kertoo myös ehkäpä maailman huonoimmaksi tituleerattu peli, eli Atari 2600:selle julkaistu E.T. the Extra-Terrestrial, joka pohjautuu samannimiseen elokuvaan. Peli tehtiin Atarin toimesta ja se koodattiin yhden ihmisen toimesta, yhdessä viikossa.

Heikot pelit olivat erityisesti markkinajohtaja Atari 2600:sen kompastuskivi, joka johtui lähinnä siitä, että Atarin laitteelle saattoi periaatteessa kuka hyvänsä julkaista mitä tahansa, jolloin myös laatu oli sen mukaista. Eli mitään laatuun perustuvaa ennakkotarkastusta ei konsolin peleille ollut. Myös muut 2. konsolisukupolven konsolit saivat osan ravasta naamalleen, koska Atarin konsolin laaduttomat pelit veivät pohjan ja luottamuksen pelien laadusta. Commodoren, Invellivision ja ColocoVisioninkin laitteiden myynti pysähtyi ja lamaa synkensi myös se, että lelumyyjät ja maahantuojat lopettivat tukensa pelialalle, jota kutsuttiin ohimeneväksi muoti-ilmiöksi.

Pelimarkkinat alkoivatkin todella elpyä vasta kun Nintendo Entertainment System saapui Pohjois-Amerikan markkinoille. Nintendo ja sen Seal of Quality merkintä ja lupaus laadukkaista ja ennakkotarkastetuista peleistä alkoivat pikkuhiljaa palauttaa luottamusta videopeleihin.


Taattua Atari 2600 kuraa, eli ylhäältä alaspäin: E.T, Pac Man ja Donkey Kong.