Kun tavallisen käsiohjaimen ulkonäkö ja käyttö alkaa tympimään, on aika kokeilla muita vaihtoehtoja - Ja niitähän Dreamcastille riittää!

Käymme Anpan kanssa läpi muutamia eksoottisempia ohjaimia, joilla peleihin saa uutta intoa ja fiilistä. Tarkoituksenamme ei ole pahemmin kritisoida itse pelejä, vaan keskitymme itse ohjaimien käyttöön. Tässä ensimmäisessä osassa kurkistamme sellaisiin erikoisuuksiin kuin Arcade stick, kalastusohjain ja marakassit! Jo ohjaimien nimet kertovat, että jostain hyvin omalaatuisesta pelitoiminnasta on kyse - Ja tämä on laji, jossa Dreamcast hakkaa muut konsolit mennen tullen!

Arvostelut on kirjoitettu kieli poskella, koska näillä vempuloilla pelaamisen pitäisi olla tavanomaisuudesta poikkeavaa - Ja sitä kautta myös hymyilyttävissä merkeissä hauskempaa!

Jatkossa käymme läpi aseohjaimen ja näppäimistön plus muita mitä käteen ehtii tarttua. Sitä ennen ihmettele näitä...

Arcade Stick

Testatut pelit Virtua Tennis ja Virtua Athlete 2k


Arcadeohjain kaikessa komeudessaan

Anppa testaa:
Arcade stick on konsoliohjaimeksi valtaisa jötikkä: kuin paikallinen palomies olisi kirveellään liipaissut köntin kolikkopeliä mukaan. Räväköissä peleissä koko (ja paino) on tosin pelkkää plussaa, kerrankin ohjain pysyy jykevästi paikallaan Virtua Athleten naputustiimellyksessä. Kolikkopelien tukeva rakenne pyyhkii myös suurimmat huolet ohjaimen kestävyydestä, jolloin voi rauhassa renkata sydämensä kyllyydestä.

Joissain peleissä arcade stick -tuki tuntuu hiukan hätäisesti mietityltä. Esimerkiksi Virtua Athletessa kiivaan hakkaamisen napit on sijoitettu lähes mahdollisimman hankaliin paikkoihin. Toimivat peliasennot löytyvät usein kääntämällä ohjainta 90 astetta myötäpäivään. Arcade stickissä on luonnollisesti vain digitaalinen ohjain, joka sinänsä on ihan jees, mutta häiritsee joissain peleissä. Virtua Tenniksessä pallon sijoittelu on hankalaa, mutta toisaalta refleksit toimii vikkelästi arcadepuikon kahvassa.

Tonppa testaa:
Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy ohjaimen ulkonäköön. Nappuloiden ja ohjaimen vihreä väri on ruma kuin mikä, mutta muuten massiivisen alustan omaava "laatikko" tuntuu erittäin kestävältä ja jämäkältä. Ohjaimen digitaalituntuma on erittäin samanlainen kuin pelihalleista löytyvistä peleistä (esim. Virtua Tennis), joten niihin tykästyneet ovat taivaissa tämän vempulan kanssa.

Virtua Tennis -peliä pelattaessa vertailu tavalliseen Dreamcastin käsiohjaimeen on kaksipiippuista. Itse olen tottunut analogisen ohjaimen tarjoamaan tarkkaan tähtäämiseen, joten siltä osin homma ei oikein toimi. Analogisella kun on niin helppo tähtäillä lyönnin suuntaa, digitaalisella se on joko kaikki kaakkoon tai ei mitään. Reaktioaikani tällä arcadeohjaimella oli kuitenkin hitusen verran nopeampi - Ja pienellä harjoittelulla varmasti paljonkin nopeampi. Arcadetikkua kun on niin nopea kääntää suunnasta toiseen. Myös A- ja B-napit tuntuivat mukavilta. Suuri koko on etu, eikä ns. ohilyöntejä tullut näiden näppäimien kohdalla yhtään. Dreamcastin omalla ohjaimella pelattaessa (temmon noustessa kiivaaksi) huteja on tullut aina silloin tällöin.

Virtua Athlete 2k -tyyliseen naputteluun ohjain oli vallan mainio. Tämänkin pelin kohdalla näppäimien ohilyönnit jäivät nollaan. Kaiken lisäksi vaikuttaa siltä että arcadeohjaimen näppäimiä saa hakata vaikka vasaralla - Hajoamisesta ei tunnu olevan vaaraa.

Mätkintäpeleistä pitäville arcade stick on pakkohankinta! Stickin kääntelynopeus ja ABXY-näppäimien koko saavat aikaan pelihurmoksen, jota parempaa löytää vain itse pelihalleista.

Kalastusohjain

testatut pelit: Sega Bass Fishing ja Sega Marine Fishing


Kalastusohjain valmiina toimintaan

Anppa testaa:
Uudempaan Marine Fishingiin on viritelty kaikenlaista kivaa, mitä vanhasta Bass Fishingistä ei löydy. Pelkästään uusia kaloja on tullut valtaisa röykkiö. Kalojen nimiä voi harjoitella jo kielitaidon nimissä. Onhan se kivaa vedellä elämää suurempia sinimarliineja sun muita pinnalle, vaikka oikeasti sellaisen väsyttäminen onkin vähintään puolen tunnin urakka. Ohjaimen rumblen on tarkoitus simuloida koukussa pyristelevää kalaa, mutta vatkain tuottaa ihan tavallista tärinää. Luulisi, että pienellä vaivalla olisi ohjaimen saanut riuhtomaan kalanomaisemmin vastaan. Ajatuksena fisuiluohjain kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta todelliseen kalastukseen verrattuna touhu tarjoaa tiettyjä etuja, kuten lähikuvat vedessä pulikoivasta vieheestä ja lähistön kaloista. Harvoilla kalareissuilla muutenkaan joka toisella heitolla nappaa... Hajutukea ohjaimesta ei löydy, sekin laskettakoon positiiviseksi puoleksi :-) Jos vähääkään fisuilu tuntuu kiinnostavan ja kalastusohjaimen löytää sopuhintaan, niin eikun menoksi Marine Fishingin kera.

Tonppa testaa:
Jälleen äärimmäisen erikoinen idea: vapaa muistuttava kalastusohjain, jolla olisi sitten.. ööh... kalasteltava.

Sega Bass Fishing oli Dreamcastin ensimmäinen kalastuspeli ja on sellaisenaan ihan OK. Kalastelu alkaa heti vieheen valinnan jälkeen, jolloin narua olisi kelailtava (ohjaimen kelalla) ja nyittävä (ohjaimen analogiosalla) kaloja härnäillen. Kalan napatessa kelailu muuttuu jo kiivaammaksi, joskin liian nopeasti ei saa pyöritellä siiman katkeamisen pelossa. Ohjaimen sisäänrakennettu rumble antaa viboja kalan nykiessä vastaan.

Kalastusäksöni paranee mukavasti kun Sega Marine Fishing laitetaan päälle. Pelissä on enemmän toimintaa, kaloja ja fiilistä kun Bass Fishingiin verrataan. Tässä pääsee jo viboihin! Mukavankokoisten haiden nappaaminen ja selkeästi kulttimaineeseen yltävä "Time bonus" -ääni nostavat pelin harmittoman ja hupaisan viihteen keskitason yläpuolelle. Ohjaimen käyttö on jopa nautittavaa. Marine Fishingissä siiman katkeaminenkin tapahtuu helpommin, joka on pelkkää plussaa. Kaiken kukkuraksi kelan pyörittämisestä tulee täsmälleen samanlainen vinkuna kuin oikean vavan.

Marakassit

testatut pelit: Samba de Amigo ja Samba de Amigo vers. 2000

Anppa testaa:
Hirrrrveet jamit! Tonppa saa hoitaa asialliset arvostelut, tässä on munaa. Mitä enemmän promilleja, sitä enemmän tätä eguosastoakin. Asiallista meininkiä!

Tonppa testaa:
Täysin käsittämätön idea: Marakassiohjaimet! Hupaisa idea on toteutettu suhteellisen hyvin. Samba de Amigoa pelattaessa aluksi ohjaimille kerrotaan pelaajan pituus, jonka jälkeen sambailu voi alkaa. Pelimoodeja löytyy muutamia, mutta perusidea on kaikissa sama: ohjaimia pitää ravistaa kolmessa eri tasossa (siis vasemman ja oikean käden ohjaimia erikseen) oikeaan aikaan. Easy-tasolla homma on helppoa jo ensimmäisellä kerralla. Erikoisia kuvioita ei tule, vaan ohjaimia heilutellaan lähinnä rinnan tasossa - Molempia siis samaan aikaan. Normal-tasolla homma menee jo hauskemmaksi. Välillä vasen käsi heiluilee ylhäällä ja oikea alhaalla, vasen alhaalla ja oikea rinnan tasolla, jne. Hiki nousee nopeasti pintaan kun nopeutta ja hassunnäköisiä asentoja aletaan vaatimaan jo urakalla. Mutta sambailun edetessä liian kiihkeäksi tulee ohjaimien rajoitukset hieman vastaan: Niitä ei voi kuitenkaan täysin vapaasti heilutella pitkin poikin, vaan esim. liian sivuille niitä ei tunnu saavan siirtää (käsi täysin suorana sivulla tuotti hieman tunnistusongelmia.) Tuntumaa joutuu hakemaan hetken aikaa, mutta pienen harjoittelun seurauksena fiilikseen alkaa jo pääsemään - Ja siitä voi sitten partyt alkaa!

Samba de Amigo vers. 2000 on uudempi painos pelistä ja se onneksi myös näkyy. Pelimoodit ovat laajentuneet mukavasti ja kunnollista hyppyheikkeilyä saa harrastaa oikein urakalla jo normal-tasolla. Hardilla lähteekin sitten jo henki...

Pelaajan asennot tätä pelattaessa ovat vähintäänkin hupaisia. Marakasseja joutuu ravistelemaan, heiluttelemaan sivusuunnissa, pyörittelemään ja kääntelemään sinne sun tänne sellaisella hauskuudella että tässä vasta saunafiilikset tulee! Todella hauskaa meininkiä, etenkin isolla porukalla ja oikealla asenteella. Promilletason noustessa hauskuus senkun laajenee! SAMBAAA!!!


Testaaja Samban pyörteissä

Hubaa menoa riitti

Siinähän sitä sitten oli! Tuntitolkulla tuli ohjaimia väänneltyä ja erittäin positiivinen kuva niistä jäi. Mikäli kaverisi väittävät Dreamcastin osoittavan vanhentumisen merkkejä, nappaa joku näistä ohjaimista ja tee heidät kateudesta kalpeiksi! Näitä ei taida muille konsoleille löytyä! Etenkin marakassit ovat aivan hillittömän hauskoja! Todella lämmin suositus täydellistä partypeliä etsiville! Jo pelkkä sivustakatsominen on hauskaa!


Testiin osallistuneet ohjaimet yhteiskuvassa

Vaan eihän meno tähän lopu! Lisää testejä toisessa osassa, luehan se seuraavaksi: Erikoisohjaintesti, osa 2 !

- Tonppa & Anppa 4.6.2001
(alunperin DCFIN.NET artikkeli)