Streets of Rage (Mega Drive)





Peli
Streets of Rage

Konsolille: Mega Drive
Julkaisija: Sega

Julkaisuvuosi: 1991
Genre: Ei määritelty

Keskihinnat
CIB: 25 euroa
L: 8 euroa

Käyttäjiltä saatu keskihinta:
26 euroa (Boxed, Cib, Mint, Nib)
6 euroa (LM, Loose)

Mistä hintatiedot tulevat?


Arvosana:
8

Tähän peliin on kirjoitettu (1) arvostelua. Lue arvostelut alta!

grille <2016-07-24 11:56:00>
SoR trilogia arvostelu 1/3.

Segan Street of Rage trilogia on yksi Mega Driven suurimmista yksinoikeus herkuista. Otin työn alle pelata kolmikkoa oikein kunnolla ja suosittelen lukemaan nämä arviot oikeassa järjestyksessä :)

Kaupungin kadut on sekasorron vallassa. Kolme korruptoituneista poliisivoimista eronnutta sankaria päättävät ottaa lain omiin käsiinsä ja lähteä kohtaamaan katujen raivot.
Pelin kolme hahmoa on hauskasti Suomennettuja pelin ohjekirjassa; Adam Hunter on Antti Hurme. Axel Stone on luonnollisesti Akseli Kivi ja ryhmän naiskauneutta edustava Blaze Fielding on epäluonnollisesti Pekka Peltonen.

Hahmot eroavat toisistaan voimalla, hypyllä ja nopeudella. Mistään kovin suurista eroavaisuuksista ei kuitenkaan tältä osalta ole kyse. Enemmän eroa sitten löytyy liikkeistä ja kaikilla hahmoilla on omanlaiset iskut, iskusarjat sekä hyppypotkut. Lempihahmokseni nousi Adam koska sen pitkälle kantava hyppypotku oli ihan ykkönen. Pelistä löytyy myös kiinniottoja ja heitot. Miehet käyttää perusheittona olkaheittoa ja transvestiitti Pekka viskaa pään yli.
Lyönteja vahvistamaan voi poimia maasta vaikka veitsen tai rautaputken, joita pystyy hetken käyttää vastustajien kurmoottamiseen, ennen kuin katoavat kentältä.

Pelistä löytyy toki spesiaali iskukin, jota on rajoitettu määrä. Spesiaali on ykkösessä yksi sarja parhaista ja näyttävimmistä, mutta tylsästi kaikilla hahmoilla sama. Isku kutsuu kentän laidalle poliisiauton, josta ulos noussut pollari ampuu singolla kentälle tehden kiitettävästi vahinkoa. Tämä liike kannattaa ehdottomasti säästää kentän lopussa odottaviin pomotaisteluihin. Pelissä on myös tottakai kaksinpeli ja kahdestaan pelaaville löytyy myös kimppaliikeitä. Useimmiten huomasin kuitenkin vain halailevani kaveria, kuin onnistuin tämmöisessä liikkeessä.

SoRista löytyy kahdeksan tasoa joidenka maisemat vaihtelevat mukavasti. Grafiikalta peli ei kuitenkaan pääse lähellekkään kakkosen tai kolmosen tasoa ja tästä löytyy eniten toistoa. Hankalien pomovastustajien uudelleen ja uudelleen kohtaaminen pistää paikoittain puuduttamaan, parhaana esimerkkinä tulta syöksevä raivostuttava lihapulla. Myös trilogian yksi ärsyttävimmistä vihollisista, sinne tänne pomppiva akka -kaksikko, tekee debyyttinsä ensimmäisestä osassa.

Lisäpeluuarvoa on tuotu peliin kolmen hahmon lisäksi useammalla loppuratkaisulla. Ensimmäinen SoR on hyvä peli, jälkimmäiset osat kuitenkin hoitaa homman paremmin kotiin.
Arvosana: 8/10